Hämmentääkö sote-soppa? Närästääkö valtion velkakakku?

Sotesoppa porisee sakeana ja velkakakun kerrokset kasvavat korkoa vuosi vuodelta. Selvää on, että näin ei voi jatkua. Tulevien sukupolvien mahdollisuudet elää ja menestyä tässä maassa kutistuvat, jos jätämme heille perinnöksi velkataakan ja tehottoman julkisen sektorin.

Emme Café Finlandissa kuitenkaan vaivu epätoivoon vaan pohdimme yhdessä vieraidemme kanssa, miten menestyksen aineksia voisi käyttää viisaasti. Tuomme pöytään teesejä, jotka perustuvat kauaskantoisiin keinoihin sekä rohkeisiin ajatuksiin, joilla maamme haasteet on mahdollista ratkaista järkevästi ja taloudellisesti.

Martin teesi 1: Ainakin 50 000 henkeä pitää vähentää sote-rakenteista seuraavan 5 vuoden kuluessa

Sotesoppaan kulutetaan vuosittain 20 miljardia euroa, ja kustannusten on ennustettu kasvavan – tänä vuonna siihen meni jo 21 miljardia. Kokkeja on ollut 15 vuoden aikana lukuisia ja lusikoitakin niin monta, että vähemmästäkin sekoaa laskuissa.

Suomeen syntyy ensi vuoden alussa 22 terveyden ja hyvinvoinnin aluetta, joiden vastuulle siirtyvät kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut. Kun yritysmaailmassa yhdistetään toimintoja, tehdään yleensä myös toiminnan järkeistämistä – lopputuloksena toiminta on tehokkaampaa.

Nyt kun sote-rakenteita uusitaan, olisi samalla loogista järjestää toimintoja ja vähentää hallinnollisten töiden päällekkäisyyksiä, sillä se tiedetään, että palkkamenot kasvavat palkkaharmonisointien seurauksena.

Martin teesi 2: Yksityistäminen lisää työn tuottavuutta

Soteuudistuksen onnistuminen mitataan siinä vaiheessa, kun se alkaa tuottamaan säästöjä kulujen sijaan. Tämä vaatii hyvää ja määrätietoista johtamista sekä uskallusta uudistaa rakenteita ja hyödyntää esimerkiksi uusinta teknologiaa.

Esimerkiksi Pyhtään kunta on ulkoistanut palveluitaan tehokkaasti ja näin saanut sotemenojaan tasapainoon. Yksityistäminen lisää yritteliäisyyttä sekä innovointia – ja kuten aina vapaassa kilpailussa – parantaa kustannustehokkuutta.

Jokaisella on oikeus peruspalveluihin, ja julkisen sektorin vastuulla on tuottaa laadukkaita palveluita kansalaisten maksamia verorahoja vastaan. Hyvinvointialueilla pitäisi olla mahdollisuus ostaa palvelut yksityiseltä sektorilta niillä alueilla, joissa on riittävästi asiakaspohjaa ja sen myötä palveluntarjoajien kilpailua.

Martin teesi 3: Suurin perintömme lastenlapsillemme on jättimäinen velkapotti

Jos haluat palan velkakakkua, kannattaa toimia nopeasti. Tänään se maksaa 25 000 euroa palalta, huomenna se on jo enemmän.

Julkinen sektori on kroonisesti miljardeja euroja alijäämäinen, ja vuodesta 2009 alkaen olemme kuluttaneet enemmän kuin tienaamme. Nykyinenkään velkalinja ei välttämättä ole riittävä, ja velanoton suunta vaikuttaakin olevan kasvamaan eikä suinkaan pienenemään päin, kun väki vanhenee ja huomioidaan esimerkiksi Suomen sitoutuminen mittaviin ympäristötoimiin.

Martin teesi 4: Suomessa on laiskan työn kannustimet

Suomi ei ole enää mahdollinen maa, kun katsotaan sekä kotimaisten että ulkomaisten yritysten investointeja Suomeen.

Työn alhainen tuottavuus on suurin uhkatekijä Suomen tulevaisuudelle. Jotta emme rakenna kasvua ja menestystä velkarahan turvin, parhaita keinoja olisi parantaa työn tuottavuutta, jossa meillä onkin paljon potentiaalia, kun verrataan meitä kovimpiin kilpakumppaneihimme. Suomessa esimerkiksi tukijärjestelmä ei tarpeeksi kannusta tai aktivoi ihmistä poistumaan tuen piiristä.

Keinoja haasteiden ratkaisemiseksi on, mutta onko poliittista halua käyttää niitä? Näistä keskustelemme Café Finlandin ensimmäisessä jaksossa, kun päivän erikoisia saapuu maistelemaan Päivi Nerg, valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri ja tuleva MTK:n elinvoimajohtaja (1.6.2022 alkaen).

Käännä kanavalle perjantaina 27.5. Klo 17–17.30 tai katso jakso AlfaTV:n ensiesityksen jälkeen videokirjastostamme!