”Luottamusinfrastruktuuritausta – historiasta nykyhetkeen” | Bo Harald

SUOMI 125 blogikirjoittajan esittely

Bo Harald

• Toiminut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana muun muassa SYP:n, Merita Pankin ja Nordean johdotehtävissä vastuualueena verkkopankit, maksuliikenne ja e-businesspalvelut.

• Perusti silloin yhdessä muun muassa Nokian kanssa Mobey Forum järjestön, joka jatkaa edelleen finanssialan mobiilipalveluiden kehittämistä kansainvälisesti. 

• Sen jälkeen kahdeksan vuotta nykyisessä TietoEvryssä vastuualueena Executive Advisors yksikkö. Perustanut julkisesti rahoitetun Real Time Economy ohjelman. Toimi Europan komission Expert Group on e-Invoicing puheenjohtajana.

• Toiminut hallitusammattilaisena, lainsäädännön arviointineuvoston jäsenenä ja riippumattomana neuvonantajana monessa digitalisaatiohankkeessa Suomessa ja ulkomailla.

• Perustajajäsen MyData Globalissa ja toimii sen Steering Groupin jäsenenä.

• Tärkein tehtävä on nyt edistää FindyNet infrastruktuurin rakentamista Suomeen ja EU:n yhteiseksi toimintamalliksi.

Luottamusinfrastruktuuritausta – historiasta nykyhetkeen

Isoja asioita tapahtumassa

Viime vuosina on ollut paljon puhetta tekoälystä. Monelle on kyllä vaikeata ymmärtää, mitä kaikkea sillä saralla voi saada aikaiseksi. Jonkin verran on myös nostettu esille datatalous termiä – sekin monelle aika epämääräinen sana. Itse olen aika paljon nostanut esille koneoppimista, tekoälyä ja datataloutta yhdistävää luottamusinfrastruktuuria. Se koostuu faktalompakoista ja niitä yhdistävästä verkosta – FindyNetosuuskunnan tehtävä.

Tämä infravaihe – jota kutsutaan myös luottamuksen internetiksi – on valtaisan tärkeä askel kohti parempaa tuottavuutta, yksityisyyttä, rikollisuuden torjuntaa joka puolella maailmaa ja uuden tason sisämarkkinoita Euroopassa. 

e-tikapuut ja kerrosmetafora voi auttaa näkemään 

Kaiken kaikkiaan on selvästi tarvetta – erityisesti luottamusinfran kohdalla – yrittää kirkastaa mitä tapahtuu ja tulee tapahtumaan. Yksi tapa kuvata digikehitystä on aloittaa historiasta ja käyttää tikapuu- ja kerrosmetaforaa. Tikapuiden runkoihin kiinnitetään askelmia (uusia palveluita), joissa on sekä oma arvo, että pääsy seuraavalle askelmalle ja jossakin vaiheessa uuteen kerrokseen, jonka päälle voi sitten rakentaa uusia tikapuita – useaankin suuntaan taas uusille tasoille.

Kaikkien tikapuiden runkomateriaaleihin tarvitaan luottamusta, tottumusta, yleiskäyttöisiä teknisiä välineitä, asiakkaiden ja palveluntarjoajien käyttömukavuutta ja tuottavuuden kasvua, tietoturvaa, joskus lainsäädäntöä, standardointia, skaala- ja scope-etuja.  Runkomateriaalit vahvistuvat tyypillisesti, kun niitä päästään uusiokäyttämään seuraavissa tikapuissa. 

Tätä suorastaan hämmentävän hienoa suomalaista pitkää ja jatkuvaa menestystarinaa voi yrittää kuvata näin:

1. 
   Lähtötaso (70-luvulla) oli Suomen ”maailman paras” kilpailua edistävä, hajautettu ja standardoitu maksuliikeinfrastruktuuri.
   
2. 
   Sen päälle pystytettiin maksuliikettä hoitavat maailman ensimmäiset ja suurimmat verkkopankkitikapuut, jotka loivat > e-tottumus- ja e-luottamuskerroksen (80-luvulla).
   
3. 
   Tämän kerroksen tikapuihin tuli sitten askelmiksi asteittain kaikki perinteiset pankkipalvelut (myös mobiililaitteisiin ja e-allekirjoituksilla esimerkiksi lainasopimuksiin) ja lisäksi verkkokaupan e-maksupalvelujoilla noustiin e-businesskerrokseen (90-luvun alkupuolella).
   
4. 
   E-businesskerroksen tikapuiden askelmat yhdistivät asiakkaita muillakin palveluilla kuin maksuilla: e-tunnistus-, e-allekirjoitus-, verkkolasku- ja e-palkkapalveluilla, joilla päästiin reaaliaikatalouskerrokseen (90-luvun loppupuolella ja 00-luvun alkuvuosina).
   
5. 
   Reaaliaikatalouskerroksessa perustettiin Real Time Economy ohjelma (2006-14). Tämä public-private TEKES-rahoitettu ohjelma edisti mm taloushallinnon automatisointia ja talousdatan reaaliaikaisuutta, verkkolaskutuksen sisämarkkinakehitystä, hankintaketju- ja palkkahallintoautomatisointia (tulorekisteri) ja e-kuittia. Päästiin datatalouskerrokseen.
   
6. 
   Datatalouskerroksessa huomattiin, että datan laajempi hyväksikäyttö (automatisoinnin lisäksi) tuo erittäin suuria tuottavuus- ja palveluhyötyjä ja, että tarvitaan uusi tapa edistää eri toimijoiden ja sektoreiden yhteentoimivuutta. Malliksi tähän tuli EUtyössä (2007-10) globaali maksuliikeinfra – maksudataa voi lähettää kaikkien pankkien asiakkaille – ilman, että pankkien tarvitsee tehdä sopimuksia keskenään (SWIFTosuuskuntajäsenyyden ansiosta). Miksi ei myös verkkolaskudataa samalla tai samanlaisella infralla? Miksi ei myös e-kuitteja – kaikkea dataa?
   Tämä ei edennyt näiden piirustusten mukaan, vaikka verkkolaskutus ja Real Time Economy saatiin EU-komission agendalle. Pohdintatikapuiden avulla päädyttiin sitten datatalouden infrastruktuurikerrokseen(2016).
   
7. 
   Infrastruktuurikerrosta on rakennettu vuodesta 2017 Findy konsortion (www.findy.fi)  toimesta, jossa julkisella sektorilla on ollut keskeinen rooli.  Siihen kuuluva verkko ja faktalompakot perustuvat Trust over IP säätiön (https://www.trustoverip.org) luomaan avoimeen kansainväliseen tekniseen- ja sopimusarkkitehtuuriin. Tätä vaihetta kuvaan myöhemmin erikseen.
   
8. 
   Suomesta käsin on rinnan teknisen infran kanssa rakennettu datan käytön eettistä ja käytännön ajatusjohtajuutta 40 maassa toimivan MyData Globalin (https://mydata.org)  toimesta. Sen ihmiskeskeinen paradigma lähtee siitä, että datan omistaja tietää, missä häntä koskeva data sijaitsee ja päättää,  miten sitä saa käyttää. Kun tämä lähtökohta on nyt lyönyt läpi monessa maassa ja eIDAS 2 valmistelussa niin MyDatakerros on syntynyt.
   
9. 
   Kun eettisillä Mydataperiaatteilla rakennetaan nyt yleiskäyttöistä infrastruktuuria niin lähtökohtana pitää olla kansalaisen ja PK-yrittäjän elämäntilanne. Miten häntä voi auttaa, niin että yksityisyys paranee ja hän voi tilata faktalompakkoonsa tarvittava data julkisista ja yksityisistä datavarastoista ja itse päättää kuka saa palvella tällä datalla. Tämä on sitten uuden ajan Palvelumuotoilukerros.
   
10. 
    Kun data näin saadaan liikkeellä FindyNet infrastruktuurin ja faktalompakoiden avulla niin sen arvo nousee ekspontiaalisesti sekä automatisoinnin että eettisen koneoppisen ja tekoälyn kannalta kun se on (i) rakenteinen, (ii) laajemmin standardoitu, (iii) vahvistettu ja (iv) käytettävissä reaaliaikaisesti kun syntyy. Tämä on sitten optimaalinen Koneoppimisen ja tekoälyn kerros.  Siihen palaamme usein tulevaisuudessa. 

Paalupaikkaa ei saa hukata!

Pitkin matkaa on joutunut vastaamaan kysymykseen, miten on mahdollista, että pieni Suomi on voinut ja voi edelleen johtaa digitalisointikehitystä niin monella tärkeällä saralla. Meillä oli maailman ensimmäiset verkkopankit, johdimme mobiilivallankumousta, olimme Internetkäytön johtaja 90-luvulla, toteutimme verkkopankkien kakkosvaiheen ennen muita, saimme Real Time Economy ohjelman EU:n kommission agendalle, olimme ajatusjohtaja MyDatassa ja nyt edelläkävijä luottamusinfrastruktuuripuolella. 

Tärkein kysymys on nyt, miten tätä uusinta paalupaikkaa voisi hyödyntää nykyistä paremmin on kansantaloudenkin kannalta.

”Havainnekuva miten tikapuilla (jossa palveluaskelmia) päästään uusilla tasoille – josta sitten uusilla tikapuilla (runko-osat usein samat) on päästy taas seuraavalle tasolle. Näin se jatkuu eteenpäin. Tällainen kuva saattaa avata ajatusta paremmin.”

Bo Harald
14.01.2022