info@suomi125.fi

”Luottamusinfrastruktuuritausta – historiasta nykyhetkeen” | Bo Harald

SUOMI 125

”Luottamusinfrastruktuuritausta – historiasta nykyhetkeen” | Bo Harald

SUOMI 125 blogikirjoittajan esittely

Bo Harald
Q1/2022

Bo Harald

  • Toiminut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana muun muassa SYP:n, Merita Pankin ja Nordean johdotehtävissä vastuualueena verkkopankit, maksuliikenne ja e-businesspalvelut.
  • Perusti silloin yhdessä muun muassa Nokian kanssa Mobey Forum järjestön, joka jatkaa edelleen finanssialan mobiilipalveluiden kehittämistä kansainvälisesti. 
  • Sen jälkeen kahdeksan vuotta nykyisessä TietoEvryssä vastuualueena Executive Advisors yksikkö. Perustanut julkisesti rahoitetun Real Time Economy ohjelman. Toimi Europan komission Expert Group on e-Invoicing puheenjohtajana.
  • Toiminut hallitusammattilaisena, lainsäädännön arviointineuvoston jäsenenä ja riippumattomana neuvonantajana monessa digitalisaatiohankkeessa Suomessa ja ulkomailla.
  • Perustajajäsen MyData Globalissa ja toimii sen Steering Groupin jäsenenä.
  • Tärkein tehtävä on nyt edistää FindyNet infrastruktuurin rakentamista Suomeen ja EU:n yhteiseksi toimintamalliksi.

Luottamusinfrastruktuuritausta – historiasta nykyhetkeen

Isoja asioita tapahtumassa

Viime vuosina on ollut paljon puhetta tekoälystä. Monelle on kyllä vaikeata ymmärtää, mitä kaikkea sillä saralla voi saada aikaiseksi. Jonkin verran on myös nostettu esille datatalous termiä – sekin monelle aika epämääräinen sana. Itse olen aika paljon nostanut esille koneoppimista, tekoälyä ja datataloutta yhdistävää luottamusinfrastruktuuria. Se koostuu faktalompakoista ja niitä yhdistävästä verkosta – FindyNetosuuskunnan tehtävä.


Tämä infravaihe – jota kutsutaan myös luottamuksen internetiksi – on valtaisan tärkeä askel kohti parempaa tuottavuutta, yksityisyyttä, rikollisuuden torjuntaa joka puolella maailmaa ja uuden tason sisämarkkinoita Euroopassa. 

e-tikapuut ja kerrosmetafora voi auttaa näkemään 

Kaiken kaikkiaan on selvästi tarvetta – erityisesti luottamusinfran kohdalla – yrittää kirkastaa mitä tapahtuu ja tulee tapahtumaan. Yksi tapa kuvata digikehitystä on aloittaa historiasta ja käyttää tikapuu- ja kerrosmetaforaa. Tikapuiden runkoihin kiinnitetään askelmia (uusia palveluita), joissa on sekä oma arvo, että pääsy seuraavalle askelmalle ja jossakin vaiheessa uuteen kerrokseen, jonka päälle voi sitten rakentaa uusia tikapuita – useaankin suuntaan taas uusille tasoille.


Kaikkien tikapuiden runkomateriaaleihin tarvitaan luottamusta, tottumusta, yleiskäyttöisiä teknisiä välineitä, asiakkaiden ja palveluntarjoajien käyttömukavuutta ja tuottavuuden kasvua, tietoturvaa, joskus lainsäädäntöä, standardointia, skaala- ja scope-etuja.  Runkomateriaalit vahvistuvat tyypillisesti, kun niitä päästään uusiokäyttämään seuraavissa tikapuissa. 

Tätä suorastaan hämmentävän hienoa suomalaista pitkää ja jatkuvaa menestystarinaa voi yrittää kuvata näin:


  1. Lähtötaso (70-luvulla) oli Suomen ”maailman paras” kilpailua edistävä, hajautettu ja standardoitu maksuliikeinfrastruktuuri.

  2. Sen päälle pystytettiin maksuliikettä hoitavat maailman ensimmäiset ja suurimmat verkkopankkitikapuut, jotka loivat > e-tottumus- ja e-luottamuskerroksen (80-luvulla).

  3. Tämän kerroksen tikapuihin tuli sitten askelmiksi asteittain kaikki perinteiset pankkipalvelut (myös mobiililaitteisiin ja e-allekirjoituksilla esimerkiksi lainasopimuksiin) ja lisäksi verkkokaupan e-maksupalvelujoilla noustiin e-businesskerrokseen (90-luvun alkupuolella).

  4. E-businesskerroksen tikapuiden askelmat yhdistivät asiakkaita muillakin palveluilla kuin maksuilla: e-tunnistus-, e-allekirjoitus-, verkkolasku- ja e-palkkapalveluilla, joilla päästiin reaaliaikatalouskerrokseen (90-luvun loppupuolella ja 00-luvun alkuvuosina).

  5. Reaaliaikatalouskerroksessa perustettiin Real Time Economy ohjelma (2006-14). Tämä public-private TEKES-rahoitettu ohjelma edisti mm taloushallinnon automatisointia ja talousdatan reaaliaikaisuutta, verkkolaskutuksen sisämarkkinakehitystä, hankintaketju- ja palkkahallintoautomatisointia (tulorekisteri) ja e-kuittia. Päästiin datatalouskerrokseen.

  6. Datatalouskerroksessa huomattiin, että datan laajempi hyväksikäyttö (automatisoinnin lisäksi) tuo erittäin suuria tuottavuus- ja palveluhyötyjä ja, että tarvitaan uusi tapa edistää eri toimijoiden ja sektoreiden yhteentoimivuutta. Malliksi tähän tuli EUtyössä (2007-10) globaali maksuliikeinfra – maksudataa voi lähettää kaikkien pankkien asiakkaille – ilman, että pankkien tarvitsee tehdä sopimuksia keskenään (SWIFTosuuskuntajäsenyyden ansiosta). Miksi ei myös verkkolaskudataa samalla tai samanlaisella infralla? Miksi ei myös e-kuitteja – kaikkea dataa?
    Tämä ei edennyt näiden piirustusten mukaan, vaikka verkkolaskutus ja Real Time Economy saatiin EU-komission agendalle. Pohdintatikapuiden avulla päädyttiin sitten datatalouden infrastruktuurikerrokseen(2016).

  7. Infrastruktuurikerrosta on rakennettu vuodesta 2017 Findy konsortion (www.findy.fi)  toimesta, jossa julkisella sektorilla on ollut keskeinen rooli.  Siihen kuuluva verkko ja faktalompakot perustuvat Trust over IP säätiön (https://www.trustoverip.org) luomaan avoimeen kansainväliseen tekniseen- ja sopimusarkkitehtuuriin. Tätä vaihetta kuvaan myöhemmin erikseen.

  8. Suomesta käsin on rinnan teknisen infran kanssa rakennettu datan käytön eettistä ja käytännön ajatusjohtajuutta 40 maassa toimivan MyData Globalin (https://mydata.org)  toimesta. Sen ihmiskeskeinen paradigma lähtee siitä, että datan omistaja tietää, missä häntä koskeva data sijaitsee ja päättää,  miten sitä saa käyttää. Kun tämä lähtökohta on nyt lyönyt läpi monessa maassa ja eIDAS 2 valmistelussa niin MyDatakerros on syntynyt.

  9. Kun eettisillä Mydataperiaatteilla rakennetaan nyt yleiskäyttöistä infrastruktuuria niin lähtökohtana pitää olla kansalaisen ja PK-yrittäjän elämäntilanne. Miten häntä voi auttaa, niin että yksityisyys paranee ja hän voi tilata faktalompakkoonsa tarvittava data julkisista ja yksityisistä datavarastoista ja itse päättää kuka saa palvella tällä datalla. Tämä on sitten uuden ajan Palvelumuotoilukerros.

  10. Kun data näin saadaan liikkeellä FindyNet infrastruktuurin ja faktalompakoiden avulla niin sen arvo nousee ekspontiaalisesti sekä automatisoinnin että eettisen koneoppisen ja tekoälyn kannalta kun se on (i) rakenteinen, (ii) laajemmin standardoitu, (iii) vahvistettu ja (iv) käytettävissä reaaliaikaisesti kun syntyy. Tämä on sitten optimaalinen Koneoppimisen ja tekoälyn kerros.  Siihen palaamme usein tulevaisuudessa. 

Paalupaikkaa ei saa hukata!

Pitkin matkaa on joutunut vastaamaan kysymykseen, miten on mahdollista, että pieni Suomi on voinut ja voi edelleen johtaa digitalisointikehitystä niin monella tärkeällä saralla. Meillä oli maailman ensimmäiset verkkopankit, johdimme mobiilivallankumousta, olimme Internetkäytön johtaja 90-luvulla, toteutimme verkkopankkien kakkosvaiheen ennen muita, saimme Real Time Economy ohjelman EU:n kommission agendalle, olimme ajatusjohtaja MyDatassa ja nyt edelläkävijä luottamusinfrastruktuuripuolella. 


Tärkein kysymys on nyt, miten tätä uusinta paalupaikkaa voisi hyödyntää nykyistä paremmin on kansantaloudenkin kannalta.

”Havainnekuva miten tikapuilla (jossa palveluaskelmia) päästään uusilla tasoille – josta sitten uusilla tikapuilla (runko-osat usein samat) on päästy taas seuraavalle tasolle. Näin se jatkuu eteenpäin. Tällainen kuva saattaa avata ajatusta paremmin.”

Bo Harald
14.01.2022

 

Comments: 7

  1. Bo Harald sanoo:

    Apunen ja Maliranta ymmärsivät oitis luottamusinfrastruktuurin potentiaali tuottavuudelle https://labore.fi/podcast/usko-toivo-ja-it-hankkeet/

  2. Bo sanoo:

    Tästä alkaa podcastsarja Faktalompakko tulee – oletko valmis

    ensimmäinen osa: https://app.podit.fi/shows/770
    Koodilla FAKTALOMPAKKO saat kuukauden ilmaista kuunteluaikaa (arvo 14,90€)
    Paljon erinomaisia podcasteja 50% hinnasta seuraavan vuoden ajan, tilasi sitten kuukausittain tai vuoden kerralla, koodi BO22 (teen kyllä itse pro bonona – mutta Podit on startup ja tarvitsee tietenkin tuloja)

  3. Kipe sanoo:

    Näitä lisää!

    • Bo Harald sanoo:

      Kuva on tietenkin yksinkertaistus ja lähtee liikkeelle maksuliikeinfrastruktuurista. Rinnan kulki telesektorin infra (joka mahdollista verkkopankkeja 13 vuotta ennen Internettiä. Ja mahdollisti ensimmäiset mobiilipankkipalvelut 92 ja sen jälkeen vaikka mitä. Oli siis alusta lähtien mukana myös muiden tikapuiden runko-osissa. Joku sen alan osaaja voisi kirjoittaa omista kerroksista ja miten niihin päästiin….

    • Bo Harald sanoo:

      tarkempi kuvaus askelmista: Kun on tullut koottua materiaalia, niin siinä paljastuu häkellyttävän pitkä lista digiasioista, joissa
      1. Suomi on tiennyt paremmin ja niin paljon aikaisemmin toteuttanut
      2. ei kovin pitkä – mutta silti vähän turhauttava lista päättäväisyysvajeesta (vaikka olimme oikealla linjalla) ja
      3. lohdullisen lyhyt lista huteista.

      Ensimmäinen lista. Mitä olemme Suomessa tienneet niin paljon paremmin ja niin paljon aikaisemmin.

      Esimerkkejä innovaatioista ja oivalluksista omasta kokemuspiiristäni – paljon tikapuiden askelmia tietenkin pankkialalta, joka kyllä on ollut keskeisessä roolissa yhteiskunnan teknologisen kehittymisen kannalta.

      – Hajautettu kilpailua edistävä maksuliikeinfrastruktuuri (1969-78)
      – Pankkikortit ja pankkiautomaatit (MiniSYP 1978)
      – Suuryritysten verkkopankki (TeleSYP 1979)

      80-luku:
      – NMT (1981) > GSM (1991) Nokia pitkin matkaa ja edelleen
      – Kansalaisten ja PK-yritysten verkkopankki (1982 ja -84). Sen äänisyntetisaattori palveli myös matkapuhelimissa.
      – Kertakäyttösalasanat – keskeinen ja kestävä rooli (1982).
      – Strateginen hinnoittelupäätös – verkkopankkipalvelu ei voi olla ilmainen (1983)
      – Ymmärrys, että verkkopankki on pankkikonttoreiden myyntivastuulla – ei erillinen kilpaileva organisaatio
      – Käyttöshekkilomakkeiden hinnoittelu – 50 penniä/kappale (1983) ja pankkikortit
      – Reaaliaikaiset saldotiedot myös ulkomailta (Instant Cash – SYP Lontoo 1985)
      – Toimilupien myöntäminen yksityiseen datasiirtoon (Euroopan edistyksellisin telelaki 1986
      – Verkkopankin työpaikkakäyttöoikeus (1986)
      – Pörssimarkkinatietoa verkkopankkiin (1988)

      90-luku:
      – Laskunmaksuautomaatit (1991)
      – Tiliote tositteena (1992) – säästöpotentiaaliarvio yksin SYPissä 1,5 mrd mk
      – Tunnistuspalvelu (1992). Ymmärrettiin tottumuksen ja luottamuksen voima. Nyt pankkien palveluissa 50 kertaa/vuosi/aikuinen.
      – Yksinkertainen tekstiviestipohjainen saldoraportointi (1995)
      – Verkkokaupan reaaliaikaiset ”nappi”maksut ja Solotori (1996)
      – Internetverkkopankki (OP 1996 – Merita 1997)
      – MeritaNordbanken > Nordea vei suomalaisia innovaatioita muihin Pohjoismaihin (1997)
      – Paperittomat lainasopimukset (e-allekirjoitukset pankkitunnuksilla 1998)
      – E-allekirjoitukset Soneran puhelinsopimuksiin (1998)
      – Verkkolaskut kuluttajille (1998)
      – WAP verkkopankkipalvelut (1999)
      – Asiakkaiden elämäntilanteiden palveleminen datalla (1999). Nyt MyData ja Findykeskiössä palvelumuotoilun lähtökohtana

      2000- luku:
      – E-palkka (2000)
      – Mobey Forum (2000) – Nokian, Nordean ja Visan globaalialoite walled gardeneita vastaan (m-banking and payments with any bank, any phone and any teleoperator). Toimii edelleen aktiivisesti. Pääkonttori Suomessa. https://mobeyforum.org
      – GPRStaso mobiilipalveluihin (2002)
      – VM suosittelee verkkopankkitunnustamista julkiselle sektorille (2002)
      – Finvoice verkkolaskustandardi ja yritysten verkkolaskut (2004)
      – Real Time Economy ohjelma (2006-14) > EU Expert Group on eInvoicing. RTE nyt PRH:n vetovastuulla sekä Suomen hallituksen että EU:n ohjelmissa
      – Tulorekisteri RTE:n keskeinen tavoite (2010-18)
      – E-kuitti (2009>) Nyt yrityksen digitalousohjelmassa PRH:n, Veron ja Valtiokonttorin vetovastuulla. Kuittien saaminen kansalaisten ja yrittäjien Findy/eIDAS faktalompakkoihin keskeinen tavoite

      Megavaihe
      – Findykonsortio (2017-21). Hajautetun datan, kaikkien osapuolten identiteettien rakentamista faktalompakoilla ja luottamusinfrastruktuurin kokeiluja Veron, PRH, HUS, Olympiakomitean ja Puolustuvoimien kanssa. Häkellyttävän helppoa toteuttaa teknisesti. Paras esimerkki tästä toimiva listaamattomien osakkeiden kauppainfra (4 koodaajaa – 4 kuukautta…)
      – MyData Global (2018) https://mydata.org Ihmiskeskeisen datan periaatteet ja datan saaminen hyötykäyttöön. Toimintaa 40 maassa. Pääkonttori Suomessa. Periaatteet nyt adoptoitu erittäin laajasti – mm eIDAS 2ssa
      – FindyNet Osuuskunta http://www.Findy.fi (2021>) toteuttaa MyData periaatteita käytännössä yleiskäyttöisillä faktalompakoilla ja niitä yhdistävällä yhteisellä infrastrukturilla https:///www.trustoverip.orgarkkitehtuurilla.

  4. L2022 sanoo:

    Hyvä ja sisältörikas blogi!

Add your comment